perjantai 26. lokakuuta 2012

Puli puli, lumi tuli

Koska päästään hiihtää? Tänään ainakin paineltiin vielä ihan lenkkareissa.

Mä olen ihan pöhkö: keskiviikkona, kun olin aamulla lenkillä, teki illallakin mieli juosta. Ja tänään olin aamulla salilla - ja kappas vaan: illallakin teki enemmän mieli bodata kuin juosta vetoja. Iltaurheilu meni muutenkin kauhean myöhään, koska kävin vaihdattamassa talvirenkaat punaiseen urheiluautooni (= vm. -97 Volvo) Koska minulla oli sellainen olo, että pimeässä ei ole kiva juosta vetoja, meninkin tänään pitkälle lenkille. Juuri eilen ihmettelin kympiltä illalla lenkkeilevää tyyppiä, että mahtaako hän saada ollenkaan unta ennen aamua - ja tänään olin sitten itse se, joka lenkkeilee kympiltä. Koska otin kotona hiukan lepiä rekaiden vaihdon jälkeen, pääsin liikkeelle vasta vähän ennen ysiä. Eli tulin lenkiltä vasta 22.20 maissa. Tulipahan opittua sellainenkin juttu, että Leppävaaran urheilupuiston kuntopolkujen valot sammuvat kympiltä. Tai osa oli jo sammutettu, kun saavuin puiston halkovalle kevyen liikenteen väylälle. Osa sammui, kun juoksin ohi. Eipä sitten tullut juostua kuntopolun pätkää himaan, vaan kiersin vähän pidemmän lenkin teitä pitkin. Onneksi oli kuutamo, koska en olisi varmaan muuten nähnyt mitään sellaisessa kohdassa reittiä, missä oli rempan takia katuvalot sammuksissa. 12,25 km tuli hölköteltyä. Vauhti oli melkein 7 min / km, joten eipä tuota lenksukkaa mitenkään lennokkaaksi voi kutsua. Ei kiinnosta -lenkiksi homma meni ihan kiitettävästi.

Matkalla vastaan tuli lätäkkö. Ja se oli jäässä.

Lenkillä sattui välillä vähän tuohon huonompaan polveen, eikä parempi polvikaan tuntunut ihan pelkästään hyvältä. Saas nähdä, saavatko ne vedot odotella sunnuntaille. Sen näkee huomenna. Nyt alan kallistua taas sille linjalle, että varttimatka saa riittää minulle triathlonissa, koska se puolikkaan vaatima puolimaraton ei juuri nyt tunnu hyvältä idealta. Mutta katellaan sitten keväämmällä vielä uudelleen. Huomaa kyllä, etten ole poika: äitini on parhaillaan leikkausjonossa polven keinonivelleikkaukseen. Ja koska olen tyttö, ei ole pojasta polvi parantunut. Ehhehe.

Viikko lähenee loppuaan, joten olisi taas aika miettiä, milloin ensi viikolla ehtii jumpata ja mitä. Viikko 44 on vielä kova viikko, ja viikko 45 onkin sitten kevyempi. Sitten onkin jo aika vaihtaa saliohjelmaa, ja alkaa taas pumpata maksimivoimaa. Jee!

Viikko 44:

ma säbätreenit
ti aamulenkki
ke punttis + vedot
to uinti + säbätreenit
pe punttis + ehkä spinning
la suunnistuskisat
su lepo

Koetin vähän vaihdella treenien järjestystä, ja siksi tiistaina on lenkkeilyä ja vasta torstaina uin kuin norppa. Ja kyllä, luitte oikein: ensi viikon lauantai-iltana puolustusvoimat saa virka-apupyynnön, kun meikäläinen eksyy aamupäivällä Sipoon metsiin. Supersuunnistajalla ei ole autoa, ja nokkelana poikana hän kysyi, lähdenkö mukaan suunnistuskisoihin. En kyllä yhtään tiedä, miksi sanoin joo - varsinkaan kun en tänä kesänä ehtinyt iltarasteille. Mutta niin vain sanoin. Kaikkea sitä onkin valmis tekemään miehen vuoksi... Mutta palaillaan asiaan sitten, kun varusveijarit minut löytävät.

Ja se löysäilyviikko näyttää sitten tältä:

Viikko 45:

ma säbätreenit
ti uinti
ke lepo!
to aamulenkki
pe lepo!
la CrossCore + ehkä palautteleva lenkki
su pitkä lenkki

Kaksi lepopäivää eikä punttia. CrossCoressa tulee jonkin verran lihastreeniä, mutta pieni lepo sillä saralla tekee ihan hyvää, että jaksan sitten alkaa painaa ihan kiukulla pyramiditreeniä viikolla 46.

Nyt voisi pieni venyminen tehdä hyvää ja sitten kutsuukin jo punkka. Hyvää viikonloppua kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti