keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Lorvikatarri

Sellainen iski tänään. En siis mennyt kuntonyrkkeilemään, koska en jaksanut lähteä jumpalle oltuani kotona vasta vajaan tunnin. Luin ennemmin loppuun Hesarin Kuukautisliitteen jutun homoja käännyttävistä kristityistä. Päätin, että menen vähän myöhemmin salille. Mutta siitä tuli kamalan huono omatunto.

Oikeasti olisin halunnut mennä lenkille, mutta olisihan se vähän kilipäistä lenkkeillä kahdesti päivässä. Olen minä toki joskus niinkin tehnyt: Kosovossa ei ollut oikein muuta tekemistä kuin urheilu ja lajivaihtoehdot olivat vähissä, niin joskus tuli hölköteltyä leiriä ympäri sekä aamulla että illalla. Tänään aamulla tuli juostua 7,5 km Ingan kanssa, niin ei sitten enää iltasella ilennyt mennä juoksemaan. Nyt ollaan kuitenkin Suomessa. Mutta kostoksi alkuverkkasin salilla ensin 17 min crossarilla ja siihen päälle 22 min juoksumatolla. Ja tuo on minulle siis normaalista (10-15 min crossarilla) täysin poikkeava alkuverkka. Siinä juostessa tuli todettua, että juoksumatolla ei osaa juosta niin lujaa kuin ulkona. Tuntui, että vauhti olisi jotenkin hurja, vaikka oikeasti tuli mentyä tissiposkista yli 6 min / km vauhtia. Minun askeleeni on aina juoksumatolla lyhyempi, koska juoksen typerästi liian lähellä sitä ohjaustaulua. Tosin osasin minä kovempaakin juosta, kun kokeilin.

Päätin muuten tälläkin viikolla kuunnella vähän ohjeita ja jaoin kehitystä vaativia lajeja vähän tasaisemmin tälle viikolle: tein ekan sarjan leukoja jo maanantaina ja toisen tänään. Nyt ei tule tehtyä kaikkia kolmea sarjaa peräkkäisinä päivinä kuten joillain viikoilla. Leuanvedoissa olisi kyllä tarvinnut magnesiumia, koska hikoilin juostessani kuin hopunen, ja kädet sitten lipsuivat tangosta, kun hiki ei heti kuivunutkaan. Mutta magnesium oli turvallisesti kotona kaapissa samoin kuin irtohihnat, jotka nekin olisivat voineet auttaa.

Leuanvetotanko oli tänään tosi suosittu laite, ja minun kanssani siinä vuorotteli sellainen pienenpieni nuorimies. On se helppoa, kun on kaikki lasti omasta takaa, ettei tartte käyttää painoliiviä, nilkkapainoja ja lisäpainovyötä niin kuin tuo minua varmaan puolet pienempi ja kevyempi juippi. Paino on voimaa ja ylipaino on ylivoimaa!

Alkuverkkaa juostessa alkoi harmittaa lisää, etten mennyt sinne kuntonyrkkeilyyn ja päätin sitten rankaista itseäni oikein kunnolla. Itsekoston ensimmäinen osio oli kyykkyjen edelle lämpäksi lisätty yhden jalan jalkaprässi. Tosin tulihan mulle hullu hiki jo juostessa, että en tiedä tarvitsinko varsinaisesti lisää verryttelyä, mutta tulipahan tehtyä. Sen jälkeen totesin ainakin olevani lämmin ja nivelet vertyneenä, joten uskalsin lastata kyykkyyn vähän enemmän painoja kuin aiemmin. Puuskutin ihan bodariuskottavasti. Ja askelkyykyn (jossa minä en tosin askella vaan seison koko sarjan sama jalka edessä) muutin yhden jalan kyykyksi. Siis semmoiseksi, missä se takajalka on penkillä. Tämmöiseksi:


Mulla on vaan tossa tanko niskassa. Ja en ehkä mennyt ihan noin alas... Tuntui se silti arsessa vallan mukavasti. Tämä on muuten mun voimaliike. Voimaliike on just SE liike salilla, jossa tulee ensteks sporttisin olo. Mitkäs ovat arvon lukijoiden voimaliikkeitä?

Kyykkäilyn jälkeen laiskistuin uudelleen enkä jaksanut enää tehdä vatsoja ja selkiä. Mutta hyvä treeni toi oli silti. Tai ainakin se tuntui. Ja mä olen nyt näillä näkymin (jos en hanki lauantaina tavatonta krapulaa) menossa tällä viikolla kolmesti salille, niin enköhän mä ehdi ne vatsat ja selätkin treenailla. Mutta onneksi huomenna on välipäivä ja hieronta! Jee!

Taannoinhan oli lehdissä juttua, että söpöt eläimet parantavat työtehoa. Toimiskohan se jumppaankin? No, ei se varmaan haittaakaan. Ja nyt mulla on hyvä (teko)syy pakkosyöttää teille taas kissakuvia. Tässä siis kahjussa asennossa levyttävä Miisu. Kasvakoot kyykkypainonne ainakin viidellä kilolla!


Tui tui! Me mennään nyt nukkumaan!

3 kommenttia:

  1. Aah! Ihana Miisu! Mul ei oo voimaliikettä ku en käy salilla paitsi paras löynti nyrkkeilys on vasen suora. Sillä säkki heilahtaa nätisti.

    VastaaPoista
  2. Avaan spedekiintiön, ja sanon, että voimaliikkeeni on hauiskääntö :D Ja jotenkin surullista kyllä, se on siis ihan totta. En edes tykkää siitä erityisemmin. Kai se vastaa lapsena telkkarin vankilasarjoista saamaani kuvaa katu-uskottavasta bodarista.

    (Meilläkin kissat nukkuu noin pää vääränä, mää niin tahtoisin osata tuon)

    VastaaPoista
  3. Varmaan vähän nössöä, mutta mun voimaliike on ihan vaan jumppapallolla tehty selänojennus. (Ei ole mitään liikkeeseen sopivaa laitetta tai penkkiä meidän minisalilla...) Kaikessa muussa on aina niin heikko olo, mutta selkälihakset sentään on kunnossa.

    VastaaPoista